Koulun pihojen suunnittelu
Koulujen velvollisuus varmistaa, että oppilailla on mahdollisuus liikkumiseen joka päivä. Tämä voidaan täyttää opettamalla oppiaineita, kuten liikuntaa, mutta myös opettamalla esimerkiksi kieliä tai matematiikkaa koulun pihalla. Koulun piha on kuitenkin myös lasten ja nuorten vapaa tila, jonka on oltava turvallinen ja jossa on oltava haasteita monen ikäisille ja lapsille, joilla on erilaisia tarpeita.
Tarvitsetko tukea uuden koulun uuden pihan suunnitteluun? Voimme olla ammattitaitoinen kumppanisi, joka neuvoo sinua alusta loppuun asti.
Liikkuminen oppitunneilla
Liikunta ja liikkuminen kouluaikana tukevat oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja keskittymistä.
WHO suosittelee, että 5-17-vuotiaat lapset ja nuoret harrastaisivat 60 minuuttia liikuntaa päivässä.
Kaikki lasketaan, vaikka sykettä nostattaisi välitunnilla juostessa leikkikentällä tai karusellissa pyöriessä. Lyhyesti sanottuna ajatuksena on, että koulun ulkotiloissa olisi oltava leikkivälineitä, jotka motivoivat oppilaita leikkimään sekä toimivat hyödyllisenä välineenä oppituntien aikana.
Liikkumiseen opetuksessa on neljä lähestymistapaa.
Oppimisen neljä lähestymistapaa
1) Fyysisesti ankkuroitu oppiminen
Kehoa käytetään oppimistavoitteiden työstämiseen, ja keho on aktiivinen osa oppimisprosessia. Tällöin työskennellään kuormituksen, nopeuden, pyörimisen ja kiihtyvyyden kanssa.
2) Tehotauot
5-10 minuutin tehotaukoja voidaan käyttää oppitunneilla, jos halutaan lisätä oppilaiden tarkkaavaisuutta ja motivaatiota. Välineenä voi olla kiipeilyverkko tai trampoliini, jonka päällä voi hyppiä ja opetella samalla vaikka kertotaulua.
3) Fyysinen aktiivisuus
Fyysisen aktiivisuuden lähestymistavassa harjoitetaan kehon voimaa ja kestävyyttä. Viidakkoradat korkeilla tangoilla tai parkour ovat välineitä, joiden avulla kehoa voidaan harjoittaa oman kehon painon avulla.
4) Motorinen harjoittelu
Motoriseen harjoitteluun kuuluu perusaistien, kuten tasapainoaistin, tuntoaistin ja kinesteettisen aistin harjoittelu. Näiden aistien harjoittelun on osoitettu olevan ratkaisevan tärkeää optimaalisen oppimisen kannalta.
Miten rakennamme ja luomme parhaat ulkotilat?
Leikkipaikkaa luodessamme käytämme neljää käsitettä:
Tässä on esimerkki arkkitehdin suunnittelemasta leikkikentästä
Edellä mainittujen neljän elementin perusteella arkkitehdin suunnittelema koulun leikkipaikka erilaisilla leikkivälineillä voisi näyttää seuraavalta.
Koulujen ulkotilojen yleinen sijoittelu
Koulun hyvin varusteltu piha sijaitsee usein koulun pääsisäänkäynnin luona. Sinne saapuu suurin osa oppilaista aamulla, ja siellä otetaan vastaan myös vanhemmat, kouluvieraat ja henkilökunta. Siksi on tärkeää, että jo sisäänkäynnillä ihmiset saavat vaikutelman siitä, että koulussa keskitytään yhteenkuuluvuuteen, liikkumiseen ja oppimiseen - tai mitä ikinä koulu haluaakaan välittää.
Onko ajatuksena investoida suureen ja huomiota herättävään leikkivälineeseen tai yhteen päätoimintaan?
Silloin pääsisäänkäynti voi olla hyvä paikka tälle. Päätoiminnan yhteyteen on hyvä rakentaa suurempi yhteinen alue, jonne kaikki oppilaat voivat kokoontua esimerkiksi urheilupäivinä ja ensimmäisenä koulupäivänä.
Rauhalliseen toimintaan tarkoitetut laitteet sijoitetaan yhteisen vyöhykkeen toiseen päähän, ja villimpään, dynaamiseen toimintaan tarkoitetut laitteet toiseen päähän. Kaikissa toiminnoissa olisi oltava lepopaikka.
Mitä pitää ottaa huomioon leikkipaikkaa suunniteltaessa?
- Erilaisia tiloja - sekä suuria ja avoimia että rajatumpia alueita.
- Erilaisia leikkivälineitä, esimerkiksi kiinteitä ja dynaamisia välineitä erityyppisiä leikkejä varten.
- Välineitä, jotka voivat helpottaa monen lapsen samanaikaista leikkiä.
- Pihalla tulisi olla jokin korkea elementti, johon lapset voivat kiivetä ja josta he voivat nähdä usein melko suuren alueen.
- Sekä selkeitä että epäsuorempia elementtejä oppimiseen, jotka otetaan huomioon suunnittelussa sekä pintojen ja laitteiden valinnassa.
- Lepovaihtoehtojen on vaihdeltava istumisen, makaamisen, seisomisen ja hengailun välillä. Lisäksi tarvitaan kohtaamispaikka pienille ja suurille ryhmille.
- Istutukset, kuten nurmikot, puut, pensaat, kukat ja istutusastiat, auttavat määrittelemään tilaa ja rikkomaan kovia pintoja.
Leikkipaikan toimintojen lisäksi kannattaa ottaa huomioon myös seuraavat seikat:
- Tarvitaanko alueelle/ toimintaan näköyhteyttä?
- Onko useilla käyttäjäryhmillä mahdollisuus käyttää aluetta? Käytetäänkö koulua normaalien aukioloaikojen ulkopuolella?
- Onko ympäristö turvallinen? Valo, avoimuus, aidat ja henkilökunta.
- Käytetäänkö aluetta myös talvella, sateisella säällä, tai onko alue alttiina tuulelle?
- Miten leikkivälineet sopivat ympäristöön? Suhteutuuko esimerkiksi kukin leikkiväline ympäröivien rakennusten ikään?
- Paikat, joilla on vahva identiteetti ja selkeät toiminnalliset teemat, lisäävät niiden käyttöä.
